Aina ei tiedä, mistä rakkaus löytyy tai miten se saattaa yllättää. Mutta kun se iskee, se vie mennessään koko sielun ja ruumiin. Ja mikä sen ihanampaa. Tässä on Juha Kauppisen ja Katja Kantolan tarina.

Vuoden naimisissa olleita Juhaa ja Katjaa on ihana katsella. Heistä näkee, että tässä istuu kaksi ihmistä, jotka ovat löytäneet sen oikean sielunkumppanin. Kuten usein elämässä tapahtuu, Amorin nuolen osuminen juuri heihin ja juuri oikeaan aikaan oli todella pienestä kiinni.

Rakkautta toisella silmäyksellä

Juha ja Katja tapasivat työpaikalla ja ensimmäiset puolitoista vuotta he olivat hyvänpäivän tuttuja ja kollegoita.

- Olihan Katja heti ensi silmäyksellä viehättävä, mutta jotenkin en osannut ajatella häntä kuin kollegana. Ajattelin, että Katja on tiukasti uraan keskittyvä tyyppi, Juha kertoo ja jatkaa. - Näin taisi olla puolin toisin, sillä kumpikin teimme uraa eikä meillä ollut yhteisiä tuttavia tai harrastuksia, joiden kautta olisimme tutustuneet enemmän.

Kummankin elämä kulki arkista polkua. Katjan poika oli aikuistumassa ja Katja oli tehnyt itselleen kolmivuotissuunnitelman, johon kuului pojan kotoa lähdön myötä hakeutuminen töihin ulkomaille. Myös Juhan lapset olivat jo siirtymässä omilleen ja työelämä soljui huolettomaan, ehkä vähän tylsäänkin tahtiin. Sitten se yllättäen iski, Amorin nuoli.

Kuin salama kirkkaalta taivaalta

Eräänä iltana pitkän työpäivän jälkeen Katja kysyi Juhalta, lähtisikö hän vielä haukkaamaan myöhäistä iltapalaa lähellä olevaan ruokaravintolaan. Syömään lähdettiin työkavereina, mutta illan mittaan jotain tapahtui. Kumpikaan heistä ei oikein osaa sanoa mitä, mutta kummallekin tuli vahva tunne, että on löytänyt sen, jota on tietämättään aina etsinyt.

- Jokainen varmasti tietää sen tunteen, kun huomaa tulleensa kotiin. Emme oikein paremmin osaa sitä kuvailla, mutta alusta lähtien meillä oli aivan selvä etiäinen, että tämän henkilön kanssa minä haluan olla loppuelämäni, Katja ja Juha kertovat.

- Joku siinä juttelun lomassa vain klikkasi meillä kummallakin ja huomaamattamme juttelimme aamuun saakka. Se oli aivan uskomatonta.

Heti alusta asti heille kummallekin oli selvää, että tämän henkilön kanssa haluaa naimisiin.

Kosinta aamukahvilla

Vaikka naimisiin menosta päätettiin jo yhdessäolon alussa, ei hääpäivää lyöty heti lukkoon. Itse asiassa pariskunta ei ollut edes virallisesti kihloissa pariin vuoteen, vaikka saman katon alle muutettiin nopeasti.

- Kyllähän minä vähän Juhan kosintaa odottelin. Mutta kun sitä ei kuulunut, kysäisin sitten yhtenä aamuna voitaisiinko me nyt sopia, että ollaan kihloissa, Katja kertoo nauraen.

- Ja tottahan toki minä suostuin! Siitä se sitten lähti ja alettiin suunnittelemaan niitä häitä, Juha vastaa.

Ihana elokuinen hääpäivä

- Häitämme juhlittiin meille rakkaiden ja läheisten ihmisten kanssa viime vuonna elokuun lopussa. Halusimme ehdottomasti järjestää hääjuhlan, sillä onnemme ansaitsi juhlan!

Kuten kaikille hääpareille, koronatilanne aiheutti hieman hermostuneisuutta häiden järjestämisen suhteen.

-Onneksemme viime vuoden elokuussa koronatilanne oli todella hyvä, ja pystyimme pitämään unelmiemme juhlan, Katja ja Juha kertovat.

Paikalle saatiin kutsuttua juuri ne itselle läheisimmät ja tärkeimmät henkilöt todistamaan herkkää hetkeä. Itse vihkiminen ja hääjuhla olivat intiimi tapahtuma, josta huokui rakkaus ja onni. 

Kahden aikuisen liitto

Katja ja Juha asuvat kaksin, sillä kummankin lapset ovat jo omillaan. Tämä antaa vapautta tehdä ja toteuttaa itseään, toisen tukemana. Reilun vuoden sisään kumpikin on laittanut osan työelämästään uusiksi.

- Parisuhteemme keskiössä on ehdottomasti tärkeintä toisen kunnioittaminen ja tukeminen. Siksi me kumpikin uskalsimme hypätä kohti tuntematonta ja muuttaa elämämme suuntaa, Katja kertoo.

- Sehän tässä suhteessa on niin upeata, että on löytänyt rinnalleen ihmisen, jonka kanssa voi keskustella ja pallotella ideoita ja sitten lähteä toteuttamaan niitä, Juha kertoo.

Toinen yllättää aina vain

Takana on pian neljä vuotta yhdessä ja toinen jaksaa yhä yllättää. Ja mikä hienointa, kumpikin tuntee pystyvänsä ensimmäistä kertaa aidosti avautumaan toiselle ihmiselle.

- Juha aistii todella herkästi, jos minun mieltäni painaa jokin asia. En ole aikaisemmin parsuhteissa osannut olla näin rehellinen ja avoin, kuin mitä Juhan kanssa koen voivani olla, Katja kertoo.

- Minulla on sama tunne Katjan kanssa. Syvä luottamus tuo rohkeutta kohdata asioita vastamäessäkin, Juha kertoo.

Tämä kesä onkin ollut tiivistä yhdessä oloa, sillä kumpikin on voinut työskennellä Kerimäellä sijaitsevalta mökiltä käsin. Mitä tiiviimmin pari on ollut yhdessä, sitä yhteen hioutuneemmaksi yhdessäolo on muuttunut.

- On ihana huomata, että vaikka olemme jatkuvasti yhdessä, meillä on yhä sellainen ensitreffien fiilis lähtiessämme vaikka ulos syömään. Se sama hyvä kihelmöinti on meidän elämämme suola, Katja kertoo.

Juha on samaa mieltä.

- Minä oikeasti koen olevani yhdessä ihmisen kanssa, jonka kanssa haluan olla loppuelämäni. Se tässä onkin siisteintä, Juha päättää.

Katjan ja Juhan sormusten tarina

Sormusten tarina Katjan kertomana

”Kun olimme päättäneet hääpäivän, etsin sormusideoita netistä haaveillen sormusten teettämisestä kultasepällä. Halusin itselleni vain yhden sormuksen ja Juha toivoi omaan sormukseensa jotain hieman erilaista, kuin mitä kaupan hyllyltä löytyy. Se miten päädyimme Mika Tarkkasen puheille, oli onnekasta sattumaa.

Olin Helsingin Arabianrannassa tapaamassa Mifukon perustajia ja Mifukon varasto sijaitsee samassa talossa kuin Tarkkasen ateljee. Näin talon seinässä Tarkkasen kyltin ja muistan ajatelleeni, että ”tämän täytyy olla joku merkki”. Etsinkin hetimiten Tarkkasen verkkosivut ja ihastuin paitsi Tunteiden vuori -malliston sormuksiin, myös ajatukseen siitä, että kyseessä on perinteikäs kotimainen perheyritys, joka suunnittelee ja valmistaa itse kaikki tuotteensa.

Päädyin valitsemaan sormuksen, joka on Mikan uusin tulkinta Tunteiden vuori -mallistosta. Mutta hämmästykseni oli suuri, kun valmis sormus ei ollutkaan ihan sama kuin se valitsemani! Mika oli kehittänyt mallia ja siitä tuli vielä kauniimpi kuin se sormus, jonka kuvittelin saavani sormeeni. Voin rehellisesti sanoa, että minulla ei ole yhtään niin rakasta esinettä kuin tämä vihkisormukseni.”

Sormusten tarina Juhan kertomana

”Katja oli selvitellyt meille liikkeitä, joista voisimme sormukset hankkia, mutta Tarkkasella käymisen jälkeen emme jatkaneet sormusten etsimistä muualta. Fiilis ateljeeseen astuessa on elämys itsessään. Ateljeen tunnelma ja etenkin Mika persoonana jäivät minulle heti mieleen. Se vain niin on, että hyvä kauppamies tunnistaa kyllä toisen. Ja sellainen Mika on, tyrkyttämättä tuotteitaan ja osaamistaan.

Löysimme nopeasti samalle aallonpituudelle ja minullekin löytyi sormus, jossa on juuri sitä twistiä, jota halusinkin.”

Vihkisormusten lisäksi Katja ja Juha ovat hankkineet Tarkkaselta perhekorun, jonka Katja antoi Juhalle viime jouluna lahjaksi. Perhekoruksi heille suunniteltiin samanlaiset rannekorut, joissa toistuu heille yhteinen design.