Mies ja vene. Tuhat pussia kuivaruokaa ja 40 litran makean veden varasto. Huippukunto ja päättäväinen luonne. Näillä eväillä lähdetään ylittämään Atlantin valtamerta yksin soutuveneellä. Ensimmäisenä ihmisenä ikinä. 

Se kuuluisa suomalainen sisu ajaa suorituksiin, joilla rikotaan maailmanennätyksiä. Tätä tavoittelee armoitettu merenkävijä, palomies Jari Jallu Saario, lähtiessään soutuveneellä yli 11.000 kilometrin matkalle Atlantin yli ja takaisin.

- Kyllähän tämä vähän hurjalta kuulostaa, mutta tätä varten olen treenannut ja valmistautunut jo yli viisi vuotta. Silloin kävin katsomassa ensimmäistä venevaihtoehtoa Pariisissa ja ajatus jäi muhimaan, Jari Saario kertoo.

Päätöksen tekoa tuolloin helpotti se, että perillä odottanut vene ei ollut riittävän hyvässä kunnossa vaativaa matkaa varten. Ja tällaiselle matkalle ei turhia riskejä ole syytä ottaa. Päätös osoittautui hyväksi, kyseinen vene upposi muutama vuosi tämän jälkeen ja sitä soutanut henkilö vaipui meren syleilyyn.

Meren kasvattama

Raumalta alun perin kotoisin oleva Jari on viettänyt koko elämänsä meren äärellä. Voikin sanoa, että Jari on merivedellä suolattu.

- Isäni oli vihkiytynyt kalastaja ja vietin koko lapsuuteni vesillä. Kalastamisesta sain silloin tarpeekseni, mutta yhteys ja rakkaus mereen jäi ikiajoiksi. Nyt kun mietin, en ole tosiaan ikinä asunut yli 200 metrin päässä meren rannasta. Ehkä sekin kertoo siitä, mitä meri minulle merkitsee, Jari kertoo.

Jo pienenä Jarilla oli selkeästi ajatus siitä, mikä hänestä tulee isona: merimies tai palomies. Ja itse asiassa kumpikin näistä uravalinnoista toteutui aikuisiällä.

- Minulla on takana kaksi eri tutkintoa – olen ammatiltani sekä merimies että palomies. Vaikka merimiehen ura ei pitänyt minua otteessaan, liittyy nykyinenkin työni palomiehenä todella paljon mereen.

Palomiehenä ja erityisesti pelastussukeltajana Jari on toiminut jo 25 vuotta.

- Ihmisten pelastamisessa on jotain niin kiehtovaa. Jos en tekisi tätä työtä, olisi varmastikin päätynyt ammattiin, jossa pääsisin vaikuttamaan ihmisten elämään positiivisella tavalla.

Soutua ja veneunelmia

Nuorempana aktiivisesti melontaa harrastanut Jari päätyi soudun pariin oikeastaan työpaikkansa ansiosta.

- Sisäsoutu on keskeinen palomieslaji ja sen tiimoilta pidämme sekä laitoksen sisäisiä että ihan palomiesten välisiä maailmanmestaruuskisoja. Ja kun kisailemme, teemme sen kyllä tosissamme, Jari naureskelee.

Sisäsuodun treenien yhteydessä veri veti vesille ja näin melonta vaihtui soutuun. Ja eikä aikaakaan, huomasi Jari olevansa matkalla Helsingistä Tallinnaan.

- Joku oli vihjannut medialle tästä ja Iltasanomien toimittaja soitteli kyselläkseen reissusta. Mediahuomion saattelemana juttu päätyi myös radioon. Siellä aamutoimituksen juontajat veistelivät siitä, että olin soutanut Tallinnaan ja tullut laivalla takaisin. Tästä sisuuntuneena päätin sitten tehdä reissun menopaluuna, Jari kertoo.

Tämä kuitenkin kirvoitti halun pidemmille matkoille ja seuraavaksi haussa olikin vene, joka kestäisi useamman viikon reissun ja haastavat kelit.

- Tällaisen soutuveneiden tekijöitä ei ole joka nurkan takana, Minulla olikin onni tutustua sulkavalaiseen Pauli Parkkiseen, joka pystyi rakentamaan puusta haluamani veneen, Jari kertoo.

Valmistunut vene oli ainoa laatuaan Suomessa ja sillä Jari lähti soutamaan Kööpenhamista Helsinkiin. Matkaa kertyi 1250 kilometriä.

- Reissu oli opettavainen, sillä raskaan puuveneen soutaminen vastatuulessa ja Itämeren vaativissa olosuhteissa oli mieletön kokemus. Koko matka kesti 8 viikkoa ja matkan jälkeen vene päätyi Kotkan merimuseoon, jossa se on vieläkin nähtävillä, Jari kertoo.

Matka oli samalla hyvä oppitunti siitä, millainen tulevan Atlantin meren ylitykseen soveltuvan veneen tulisi olla. Ja näin briteistä löytyi nykyinen kevyempi, kapselimainen Rannoch-yksinsoutuvene, joka kääntäminen myrskyolosuhteissa onnistuu jouhevammin.

Rautahermo

Jokin Jaria vetää yksin vesille, oman suorituksen pariin. Tilanteisiin, jossa on itse vastuussa tekemisistään ja joka haastaa miestä aina vain yhä enemmän.

- Pidän siitä, että päätösvalta on täysin omissa käsissäni. Tällaisella matkalla edessä on paljon tilanteita, joissa on tehtävä kovankin paineen alla nopeasti päätöksiä. Pitää olla henkisesti vahva, että tällaisen puristuksen kestää, Jari kuvailee.

Jari on tunnettu työkavereiden keskuudessa siitä, että mitä tiukempi paikka on edessä, sitä enemmän hänen sykkeensä laskee ja sitä tarkemmin hän keskittyy.

- Pitää vain luottaa omaan osaamiseen, tehdä selkeitä päätöksiä ja edetä niiden mukaan. Tässä auttaa vuosien harjoittelu, jonka ansiosta tietyt asiat tulevat aina selkäytimsestä, Jari kertoo.

Tulevaa matkaa varten hän on kuitenkin hyödyntänyt ulkopuolista apua. Alkuvaiheen epäilyistä huolimatta yhteistyö life coach Noora Kaajaluoman kanssa on ollut todella hyvää.

- En ole ikinä ajatellut käyväni keskustelemassa asioistani ulkopuolisille, joten oli todella hämmentävää, miten hyvin Noora sai minut puhumaan. Yhteistyömme on ollut erittäin kannustavaa ja antanut myös eväitä matkaan valmistautumiseen, Jari kertoo.

Perheen tuki onkin Jarille kaiken a ja o. Kotona odottavat vaimo ja kaksi lasta, jotka kannustavat ja pitävät jalat maassa. Matkan aikana yksinäisyys voi tehdä monelle hallaa, sillä edellä lienee useita viikkoja ilman suoria ihmiskontakteja. Ja se voi tehdä sekoittaa monen mielen.

- Tällaiselle matkalle lähtevän täytyy olla henkisesti vahva ja perusasioiden pitää olla kunnossa. Jos lähtee etsimään itseään, on suunnittelemassa väärää reissua. Olenkin ajatellut, että jos pääkoppa on kunnossa, ei fysiikan tarvitse olla mitään supermies-luokkaa. Ja se minulla on kunnossa.

Reittivalintoja

Matkan suunnittelussa ensimmäinen huomio on kiinnitettävä Atlanttilla vaikuttava meren virtaus. Meidän talviaikanamme virtaus käy kohti etelää ja kesää kohti siirtyessamme virtaus kääntyy pohjoiseen.

- Matkan ensimmäinen etappi lähtee liikkeelle Kanariansaariin kuuluvalta La Gomeran alueelta ja vähän keleistä riippuen saavun 40 - 70 päivän kuluttua Karibialle. Eli reissun alku on se niin sanottu helppo matka, Jari kuvailee.

Karibialta Jari siirtyy New Yorkiin, josta seuraava etappi käynnistyy kesän kynnyksellä merivirtojen kääntyessä kohti pohjoista.

- Matkan vaativin osuus on tuo pohjoisen puoliskon ylitys. Merenkäynti siellä on todella kovaa ja kylmyys voi olla välillä hyytävää, Jari kertoo.

Paluumatka ei ole mikään leikkijuttu, joten matka on suunniteltava niin, että sen toteuttaminen on kohtuullisen turvallista.

- Olen sateliittipuhelimella yhteydessä Suomeen, josta saan tietoja edessä olevista myrskyistä ja virtausten suunnista. Tämä on elintärkeää matkan onnistumisen kannalta, Jari kertoo.

Paluumatkaan saattaa kulua keleistä riippuen 100 - 200 päivää. Kaikki ruoka jo valmiina veneessä, evaporaattori tuottaa merivedestä juomavettä, aurinkokennot varaavat sateliittipuhelimen akkuja ja mukana on kaiken varalta 40 litraa makeaa vettä.

- Olen laskenut niin, että jos matkalla sattuu jotain, on apua saatavissa noin vuorokaudessa. Kummallakin suunnalla on paljon laivaliikennettä, joille saa tarvittaessa tiedon avuntarpeesta. Mutta kaikella suunnittelulla jo veneen valmistamisesta lähtien pyrin siihen, että tällaista tilannetta ei tule. Turhia riskejä ei kannata ottaa.

Jäämme seuraamaan Jarin huimaa matkaa ja hänen unelmansa toteutumista.

Voit seurata Jarin matkaa TikTokissa https://www.tiktok.com/@atlantic.row.tour